Hälvälän lentokentän maastot olivat muutaman vuoden tauon jälkeen näyttämönä kun Vesijärvenajo kilpailtiin Salpausselän moottorikerhon isännöimänä. Reitti oli jouheaa eikä haastavampia paikkoja reitillä juurikaan ollut. Vaikka pöly helteisessä säässä paikoin haittasi, oli päivä kuvallisesti hieno. Muutama pehmeä vallikurvi johon kuljettajat laskivat surutta, takasi näyttävät kuvat päivästä. Koronarajoitusten lievennyttyä, oli kilpailuun pitkästä aikaa yleisöllä pääsy, vaikkei reitillä mitään yleisöryntäystä näkynytkään. Joka tapauksessa hieno päivä hienossa säässä.

Endurossa tehtiin uusi aluevaltaus, kun Oulussa järjestettiin historian ensimmäinen endurokilpailu. Oulun Moottorikerho oli tehnyt hienoa työtä kolmen maastokokeen osalta. Vaikka reitin teossa vesilätäköiden kuivaukset tuntuvat naurettavilta, kun kyseessä on kuitenkin maastomoottoripyörillä ajettava kilpailu, toki ensimmäisen kilpailun järjestäminen jännittää varmasti.  Myös aamulla järjestäjän keltanokkaisuus näkyi, kun ykkösen maastokokeelle ei meinattu päästää kuvaajia lajin vaarallisuuteen vedoten. Kokonaisuutena kilpailu oli onnistunut. Vaikka kauas on pitkä matka, on erittäin hienoa, että lajiamme saadaan uusille paikkakunnille ja uusiin maastoihin.

Espoon Moottorikerhon järjestämä, jo perinteeksi muodostunut Cross Countryn Extreme Rodeo oli tälle vuodelle saanut uutta ilmettä kun reittiä oli viime vuosista ennestään vaikeutettu. Vaikka aiempinakin vuosina on reitillä  haastetta riittänyt, niin tänä vuonna sitä oli vähintäänkin riittävästi. Kilpailu ei kerää suuria osallistuja määriä, mutta on konseptina erittäin hieno ja tavallisuudesta poikkeava. On hienoa että löytyy seuroja joissa on uskallusta tuoda lajiin uusia vivahteita. Vaikka reitti on varmasti haastava, ei se kuitenkaan ole mahdoton ja onkin mukava nähdä että vuodesta toiseen viivalle itseään haastamaan uskaltaa lähteä myös vähemmän ajaneita kuljettajia, jotka saavat varmasti kilpailusta muisteltavaa.