Endurokauden päätöskilpailussa päästiin suomienduron syvimpään ytimeen kun sateiset ja lämpöiset kelit pitivät reitin märkänä ja pehmeänä. Jos on Kärme Kustaa ollut aina haastava, tänä vuonna ei tullut poikkeusta. Silmiin pistävää oli, miten valtaosa partioista ei pallomerkeistä välittänyt, vaan ajoivat metsiä pitkin kiertäen pitkiäkin matkoja ohi reitin. Kärme kustaan idea kuitenkin on, ettei pahoissa paikoissa tarvitse yksin jumpata, vaan joukkuekaverit ovat auttamassa. Taas osa partioista, jotka tunnollisesti ajoivat reittimerkkejä noudattaen, hävisivät varmasti ajassa paljon. Kuljettajamäärä noudatti pitkälti tämän kauden kaavaa, kun viivalle oli ilmoittautunut vain alle sata kuljettajaa. Kärme Kustaan jälkeen on mukava alkaa valmistautua uuteen kauteen ja muistella mennyttä kautta. Siihen kuvat ovat mainio väline.

Endurokauden toiseksi viimeinen kilpailu ajettiin Jämsässä sekä sprint- että reittikilpailuna. Kuljettajamäärä Jämsässä oli ilahduttavan runsas, kun lähes kaksisataa kuljettajaa oli ilmoittautunut kilpailuun. Kilpailun reitti oli harrastajaystävällinen, eikä haastavia paikkoja reitillä ollut. Pätkät olivat hiekkapohjaisia polkuja joista peruskuvia saatiin. Kilpailu tuli ylimääräisenä kalenteriin vasta loppukaudesta, mutta tilausta syksyiselle kilpailulle oli. Kausi on nyt kauden päättävää Kärme Kustaata vaille, jossa reitti on vastakohta Jämsän helpolle reitille.

Niin saatiin Cross Countryn SM-sarja päätökseen Heinolassa Orimattilan Moottorikerhon isännöimässä kilpailussa. Kilpailu ajettiin syksyisessä säässä ja kuviin saatiinkin syksyn väriloistoa. Heinolan motocross-radan ympäristössä ei olla hetkeen Cross Countrya ajettu vaikka Heinolassa maastot ovat hienot. Osallistujamäärä oli kilpailussa hyvä ja päivän aikana saatiin hienoja kuvia.